Lähtisitkö suomalaiseen kesälukioon?

Moni maailmalla asuva suomalaistaustainen nuori pohtii jo tulevan kesän ohjelmaa. Yksi odottaa kesätöitä, toinen lomailua, joku ehkä matkaa Suomeen. Miltähän tuntuisi viettää viikko tai pari kesästä kesälukiossa? Kesälukio ei ole aivan tavallinen koulu, vaan usein leirimuotoinen kurssi, jonka ohjelmaan kuuluu itseä kiinnostavien aiheiden opiskelun lisäksi uusia kavereita, vapaa-ajan ohjelmaa, kesänviettoa ja retkiä.

Uusien kokemusten perässä kesälukioon

Kesän 2024 kesälukiolainen, Turkissa asuva Miray Özdek, 16, puhuu haastattelussa sujuvasti sekaisin suomea ja englantia. Hänellä on äitinsä puolelta sukua ja isovanhemmat Suomessa.

Viime keväänä Özdekin äiti ehdotti, että tytär lähtisi englannin suullisen kielitaidon kurssille Kesälukioseuran Summer School in Scotland -kesälukioon. Uuteen maahan ja uusiin ihmisiin tutustuminen kiehtoi, vaikka englannin kieli sujui jo erinomaisesti. Kesälukioon matkustettaisiin Suomesta opiskelijaryhmän ja opettajien kanssa. Lähtöpäätös syntyi yhdessä ystävän kanssa – kaksin uskaltaisi helpommin matkaan.

Özdek totesi myös toisen kesälukion sopivan kesän ohjelmaan. Suomen kielen ja kulttuurin kesälukiossa hän pääsisi tapaamaan muita nuoria, joilla on yhteys Suomeen, sekä parantamaan suomen kieltään, joka ei Özdekin mielestä ollut vielä riittävän vahva. ”En tiennyt mitään Eurajoesta, jossa kurssi järjestettiin viime kesänä. Ajattelin silloin, että olisi hyvä parantaa kielitaitoni lisäksi myös Suomen ja suomalaisen kulttuurin tuntemustani. Olin siitä aika pimennossa.”

Niin monta erilaista ohjelmaa kuin kesälukiotakin

Ulkosuomalaistaustaisille nuorille suunnattu Suomen kielen ja kulttuurin kesälukio houkuttaa monia maailmalla asuvia. Muissa kesälukioissa ulkosuomalaisia näkee huomattavasti harvemmin, vaikka he ovat tervetulleita, jos vain kielitaito on riittävä opetuksen seuraamiseen.

Kesälukion ohjelma ja opetuskieli riippuvat kesälukion teemasta. Kansainvälisessä Itämeri-kesälukiossa snorklataan ja tutkitaan meriekologiaa saaristossa. Yhteinen kieli on englanti. Useimmat kesälukiot ovat suomenkielisiä, kuten Nuori Teatteri, jossa uppoudutaan teatteri-ilmaisuun Kainuussa, tai muotokuvamaalaukseen johdatteleva Helsingin kesälukio. Kesälukiossa voi myös opiskella vaikkapa matikkaa, ruotsia tai englantia ja harrastaa iltapäivisin liikuntaa Tuusulanjärven rannalla.

Näitä maailman mittakaavassa varsin uniikkeja kesäkursseja järjestetään paitsi eri puolilla Suomea myös etänä, ja muutama ryhmä lähtee ulkomaillekin. Esimerkiksi Marokon kesälukiolaiset matkustavat suomalaisen matkanjohtajan kanssa Tetuaniin tutustumaan arabian ja ranskan kieliin sekä kulttuuriin ja paikallisiin lukiolaisiin. Etäkesälukioihin taas voi osallistua mistä maasta vain, jos aikaero ei ole esteenä.

Yhteisö syntyy jo viikossa

”Skotlannin kesälukiossa jännitti alkuun vähän muiden parempi kielitaito ja että tykkäisivätkö ihmiset minusta. Sopeuduin kuitenkin hyvin melkein ensimmäisestä päivästä lähtien”, kertoo Özdek. Välillä suomalaiset kurssikaverit lipsuivat puhumaan vain suomea. Silloin Özdek vetäytyi mieluummin ystävänsä ja opettajien seuraan. Opettajat rohkaisivat kurssilaisia juttelemaan keskenään englanniksi ja antoivat keskustelunavauksia. Erilaisten pelien ja aktiviteettien avulla etsittiin ihmisiä yhdistäviä asioita. Myös yhteinen vapaa-ajan ohjelma, kuten mafioson pelaaminen, auttoi Özdekin mukaan tutustumisessa. ”Ja tietysti omaa rohkeutta pitää vähän olla. Voi mennä vaikka kysymään musiikista tai kommentoimaan oppituntia.”

Ensimmäisen kokemuksen jälkeen toiseen kesälukioon lähteminen oli helppoa. ”Suomen kielen ja kulttuurin kesälukioon mennessä olin enemmän innoissani kuin jännittynyt. Pidin erityisesti tosi kivoista opettajista sekä siitä, että siellä oli paljon toisia ulkosuomalaisia. Puhun vieläkin kesälukiossa saatujen kavereiden kanssa. Teimme paljon juttuja ryhmänä. Iltaisin ennen nukkumaanmenoa pelasimme paljon jengaa ja peliporukasta muodostui ryhmä, joka on vieläkin olemassa: JenGals”, virnuilee Özdek.

Özdek mainitsee Suomen kielen ja kulttuurin kesälukion pitkäaikaisen vastuuopettajan, Johanna ”Jojo” Lähteelän, joka viime kesänäkin vastasi monien yhteisleikkien vetämisestä. Lähteelä kuvailee, kuinka hän aina liikuttuu nuorten välille syntyvistä ystävyyssuhteista. Hänen mielestään kesälukion parasta antia nuorille on suomalaistaustaisten kaverien yhteisö, joka monilta maailmalla asuvilta puuttuu. Yhteisöllisyyttä ja tutustumista tuetaan kesälukion ohjelmassa monin tavoin, ja vaikka tutustumisleikit voivat alkuun tuntua kiusaannuttavilta, ne kuitenkin tehoavat. Kesälukion päätteeksi erotaan itkien, luvataan pitää yhteyttä ja suunnitellaan tulevia yhteisiä retkiä.

Muistoja suloisista kohtaamisista vuosien varrelta Lähteelällä riittää. ”Kaikkien kesälukioleirien aikana on ollut paljon ikimuistoisia hetkiä: erilaisia pelejä nuorten kanssa, iltoja leirinuotion äärellä, karaokea, kiinnostavia retkiä museoihin, vesi-ilmapallosotaa saunareissun aikana, opiskelijoiden kepposia toisilleen, kävelymatkoja uimarannalle ja samalla nuorten kanssa rentoa jutustelua eri kulttuureista.”

Eräänä vuonna kaksi kesälukiota järjestettiin yhtä aikaa samassa paikassa. Vaikkei opiskelijoilla ollut yhteistä kieltä keskenään, he järjestivät itse vapaa-ajalla jatkuvasti yhteisiä jalkapallomatseja. Niitä tulivat katsomaan ja hurraamaan nekin kesälukiolaiset, joita ei pelaaminen kiinnostanut. ”Sitä katsoessa tuntui todella siltä, että nuorissa on tulevaisuus”, muistelee Lähteelä. ”Eräässä kesälukiossa nuorilla oli omat mökit, ja kun kävin illalla yhdessä mökissä toivottamassa hyvää yötä, olivat nuoret kerääntyneet sohvalle yhdeksi isoksi kasaksi peittojen alle katsomaan Muumeja yhdeltä iPadilta.”

Viikon intensiivikurssilla oppii tehokkaasti

Kesälukioissa samaan teemaan tai teemoihin keskitytään monen päivän ajan, mikä on tehokas tapa oppia. Esimerkiksi Suomen kielen ja kulttuurin kesälukiossa opitaan suomea kielentunneilla tasoryhmissä sekä kaikille yhteisissä työpajoissa. Suosittuja aiheita ovat Suomen historia, paikalliset herkut sekä Kalevala, jonka uskomattomia tarinoita Lähteelä opiskelijoille dramatisoi.

”Kalevala herätti vahvasti kiinnostukseni, koska aiemmin en tuntenut muuta kuin kreikkalaista mytologiaa”, sanoo Özdek. ”Ja rakastin oppia Minna Canthista, joka on mielestäni aivan ikoninen hahmo! Teimme myös ympäristötaidetta, piirsimme ja maalasimme, mistä pidin paljon. Minulla on vieläkin huoneessani maalauksia, joita teimme kesälukiossa. Teimme niin paljon erilaisia asioita. Rauman retkellä kuvasimme pienen lyhytelokuvan ja keittiössä kilpailimme mustikkakukkojen leipomisessa. Kirjoitin jopa mustikkakukkojen reseptin ylös ja kokeilimme leirin jälkeen leipoa niitä mummoni kanssa.”

Özdek muistelee mielellään myös Skotlannissa vietetyn kesälukion parhaita hetkiä, kuten kävelyretkiä ympäri Galashielsia, ceilidh-tanssien opettelua paikallisten ikäihmisten kanssa, Burns Supper -päivällisen ja haggisin kokkailua yhdessä, Braw Lads -festivaaliin osallistumista ja tietenkin retkeä Edinburghiin ja sen museoihin. ”Skotlannissa vaikeimpia olivat lukio-opettajan vetämät tunnit, joilla tehtiin käännöksiä suomen ja englannin välillä, mihin en ole yhtään tottunut, eikä suomen osaamiseni aina riittänyt”, pohtii hän, ja lisää heti perään, että koko kesälukio oli kuitenkin aivan uskomaton kokemus. ”Vaikka olin siellä vain viikon, mieleen tulee vieläkin asioita ja yksityiskohtia, jotka muuttivat minua ihmisenä.”

Kesälukioon voi osallistua useampanakin vuonna. Miray Özdek miettii, että lähtisi jälleen tulevana kesänä Suomen kielen ja kulttuurin kesälukioon. ”Olen muuttamassa Suomeen ja olen hakenut IB-lukioon. Uskon, että kesälukio auttaisi paljon alkuun pääsyssä.”

Uskaltaako mukaan?

Miray Özdekin vinkit kesälukiota harkitsevalle

• Viikko on tosi lyhyt aika – lähde rohkeasti mukaan, koska se on sen arvoista! Kesälukioissa on aidosti hauskaa.
• Jos haluat tavata uusia ihmisiä, lähde yksin tai vain yhden kaverin kanssa. Niin tutustut helpommin ja voit saada uusia pysyviä ystäviä.
• Kesälukio on erittäin avoin ja hauska oppimisympäristö, joten hyödynnä sitä ja opi.
• Kuuntele opettajien kiinnostavia juttuja oppitunneilla ja oppituntien ulkopuolella – ja kysele niin paljon kuin haluat!

Minkä ikäisenä voi osallistua?

Yleisesti ottaen kesälukiot on suunnattu 15–19-vuotiaille. Suomen kielen ja kulttuurin kesälukiossa ikärajoitus on 15–19 vuotta, samoin useimmissa muissakin leirimuotoisissa kesälukioissa ja kaikissa ulkomaan kesälukioissa. Nuori Teatteri -kesälukiossa ikähaarukka on vähän laajempi eli 13–20 vuotta. Etäkesälukioihin aina ja päiväkesälukioihin yleensä voivat osallistua myös aikuisopiskelijat.

Haluan kesälukioon!

Kesälukioista vastaa Kesälukioseura ry, joka toimii kesälukioiden kattojärjestönä ja täydentää kurssivalikoimaa myös omalla tarjonnallaan. Kaikki kesälukiot ovat avoimia ulkosuomalaisnuorille, joilla kielitaito on riittävä opetuksen seuraamiseen. Suomea voi opiskella Suomen kielen ja kulttuurin kesälukion lisäksi Sallan kansainvälisessä kesälukiossa, joka on suunnattu erityisesti Suomeen lukio-opintoihin muuttaville nuorille. Myös kansainväliset kesälukiot kannattaa pitää mielessä.

Lue lisää eri kesälukioista ja ilmoittaudu mukaan.

Kirjoittaja: Juuli Jalavala, suunnittelija, Kesälukioseura ry